"Voi kunpa ihmiset olisivat enemmän kehoissaan!"
Kuulin yllä olevan sitaatin fyssarikaveriltani Vapulta, kun ajauduimme keskustelemaan hullunkurisesta maailmanmenosta ja ihmisten yleisestä huonovointisuudesta. Kroonistunut stressi ja kipu, uniongelmat, suolisto-oireet, ahdistuneisuus, uupuminen, masennus ja lukuisat muut ihmisten terveyttä heikentävät ilmiöt näkyvät myös fysioterapeutin vastaanottotyössä. Itse terapeutteina emme ole sen enempää suojakuplassa näiltä, mikäli kuljemme vain silmät ummistettuina virran mukana.
Sitaatti on jäänyt mieleeni, sillä tunnistan sen kuvaavan yhteiskuntamme tilaa. Maailma ympärillämme menee valtavaa vauhtia ja tulevaisuudessa on epävarmuutta, uhkakuvia ja pelottavia näkymiä. Mielemme ja kehomme eivät millään pysy perässä emmekä löydä sanoja, miksi tuntuu pahalta. Emme tunnista merkkejä, kun kehomme ja hermostomme huutaa meitä jo pysähtymään ja muuttamaan suuntaa.
Vaikka ammattinimikkeeni etuliite on fysio, minun on mahdoton keskittyä vain ihmisen fyysiseen osaan. Ihminen on kuitenkin aina useamman osan yhtenevä kokonaisuus.
Sain psykofyysisen fysioterapian täydennysopinnot valmiiksi marraskuussa 2023. Olen yrittäjänä ollessani lisäkouluttautunut paljon tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien ratkaisuun, mutta viime vuosina työskentelytapani on muuttunut koko ajan kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Vaikka ammattinimikkeeni etuliite on fysio, minun on mahdoton keskittyä vain ihmisen fyysiseen osaan. Ihminen on kuitenkin aina useamman osan yhtenevä kokonaisuus. Olen erityisesti viimeisen kolmen vuoden aikana rekisteröinyt vastaanotollani, että ihmiset tarvitsevat nyt paljon muutakin, kuin vain fyysisen kehon huomioimista.
Psykofyysinen fysioterapia ei ole mikään tietty hoitomenetelmä, vaan viitekehys, joka pitää sisällään tiedon ja taidon ymmärtää ihmistä kokonaisvaltaisemmin.
Psykofyysisessä fysioterapiassa tarkastelun alla on erityisesti kehomieli-yhteys ja sen ympärille rakentuvat lukuisat ilmiöt. Kehomme heijastaa mielentilojamme ja tunteitamme ja voimme havainnoida vallitsevaa tilaa esimerkiksi hengityksestämme, asennoistamme ja kudoksemme jännittyneisyydestä tai rentoudesta. Keho ja mieli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää saada yhteys mahdollisimman eheäksi. Jokaisella terapeutilla on omat työkalunsa ja näkemyksenä myös psykofyysisessä lähestymistavassa, eli kahta täysin samanlaista tekijää ei ole. Itse olen tavallaan ollut "psykofyysinen fysioterapeutti" jo pitkään. Täydennyskoulutuksen myötä tekemäni asiat saivat vaan tarkemmat selitykset ja nimitykset.
Mihin psykofyysistä lähestymistapaa tarvitaan?
Kelan tutkimusblogiin laaditussa selvityksessä ilmeni jo vuonna 2019, että mielenterveyden häiriöt ovat yleisin sairauspäivärahan peruste (pääset tästä linkistä tutustumaan viittaamaani blogikirjoitukseen). Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ja sairaudet pitivät pitkään ykkössijaa sairauspoissaolopäivien myöntämissyynä, mutta aivan viime vuosina tilanne on muuttunut. Kela julkaisi tiedotteen 19.1.2024 (pääset tästä linkistä lukemaan tekstin), jossa käy ilmi, että viime vuonna mielenterveysongelmien vuoksi sairauslomalle jäi ennätysmäärä ihmisiä. Yli 100 000 sai sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä ja erityisesti ahdistuneisuushäiriön lisääntyminen näkyy tilastoissa.
Fysioterapeuttina en voi olla näkemättä edellä mainittuja ilmiöitä. Ihmisen huomioiminen biopsykososiaalisena olentona olisi ehdottoman tärkeää kaikkialla terveydenhuollon osa-alueilla ja meillä on fysioterapeutteina tähän erinomainen sauma. Työskentelemme ihmiskehojen kanssa, joihin heijastuu mennyt ja nykyhetki, eletyn elämän ylä- ja alamäet ja tunteet. Vastaanottoaikamme ovat yleensä pidempiä ja niitä on useampi, mikä mahdollistaa huolellisen kokonaiskuvan hahmottumisen.
Mahdollisimman kokonaisvaltainen ja yksilöllinen asiakkaan kohtaaminen tulee olemaan fysioterapeuteille haaste, mutta myös mahdollisuus. Itse koen tämän tarkoittavan sitä, että vastaanottotyössä terapeutilla olisi hyvä olla mahdollisimman paljon työkaluja pakissaan ja ymmärrystä ihmiskehon toiminnasta kokonaisvaltaisesti. Kaikkea ei tarvitse osata, mutta liian lokeroitunut ja kapeakatseinen näkemys asiakastyössä tuskin johtaa parhaisiin lopputuloksiin. Avoimuutta ja uteliasta tutustumista eri näkökulmiin sen sijaan tarvitaan.
Miten psykofyysisyys näkyy konkreettisesti vastaanotollani?
Vastaanotolleni tullaan lähtökohtaisesti jonkin tuki- ja liikuntaelinperäisen vaivan vuoksi. Syynä on usein koettu kipu jossain päin kehoa. Alkuperäisenä vastaanotolle hakeutumisen syynä voi siis olla yksinkertaiselta kuulostava oire, mutta taustalta alkaa vähitellen löytyä hyvinkin laajoja kokonaisuuksia. Asiakkaideni kohdalla olen huomannut, että kerroksellisuus nousee esille fyysisellä ja psyykkisellä tasolla. Taso toisensa jälkeen kehossa ilmenevät oireet saavat selityksiä. Faskian merkityksen ymmärtäminen yhtenä kehon merkittävimpänä hyvinvoinnin vaikuttajana on toiminut työni punaisena lankana jo pitkään.
Minua kiinnostaa jokainen asiakas yksilöllisenä kokonaisuutena. Fyysisen kehon toimivuus tai toimimattomuus, unen ja palautumisen määrä, liikkumistottumukset, syöty ravinto, tapaturmat ja leikkaukset ovat esimerkkitekijöitä, jotka vaikuttavat faskian toimintaan ja sitä kautta koettuun hyvinvointiin. Vastaanotollani pyrin yhdessä asiakkaan kanssa löytämään ratkaisuja, joilla kehoon olisi mahdollista löytää tasapainoinen tila. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
Kehossa ilmenevien jännitys- ja kiputilojen hoitoa manuaalisesti esimerkiksi faskiakäsittelyllä tai akupunktiolla (elastinen kudos luo pohjaa tasapainoiseen kehoon ja parempaan jaksamiseen ja on osatekijänä myös vammojen ennaltaehkäisyssä)
Kireän arpikudoksen hoitamista (toimimaton arpikudos voi häiritä myofaskiaalista järjestelmää ja aiheuttaa kipua/jännitystä/liikerajoitusta kehoon. Arpeen voi liittyä myös ikäviä muistoja tai tunteita)
Neuvontaa uniergonomiaan ja liikkumistottumuksiin (uni on tärkeä osa hyvinvointia ja mielekäs liikunta tai muu tekeminen ovat tärkeässä osassa arjessa jaksamista ja palautumista)
Stressin tuoman purentalihasten jännittyneisyyden helpottamista (pureudumme tarvittaessa pääsyihin, mitkä aiheuttavat jatkuvaa stressiä ja ylläpitävät alueen jännitystä)
Hengityshäiriöiden selvittämistä ja apukeinojen etsimistä (oireena voi olla esimerkiksi liian pinnallinen hengitys tai heikosti toimiva pallea)
Se, miltä asiakkaan kudos käsiini tuntuu, kertoo usein hämmästyttävän paljon esimerkiksi asiakkaan vireystilasta, stressin määrästä tai syömis- ja liikkumistottumuksista. Keho kertoo monesti enemmän, mitä sanat pystyvät kuvailemaan.