Kuva: Noora Ojala
Yksi lempisarjoistani on Ylen ohjelmistossa oleva Talot huokuvat historiaa (Det sitter i väggarna), jossa tutustutaan vanhoihin taloihin ja tiloihin eri puolilla Ruotsia. Rakennukset kantavat kerros toisensa jälkeen valtavan määrän muistoja aikojen saatossa tapahtuneista vaiheista. Kuten sarjassa esitetyt upeat talot, myös kehomme ilmentää muistoja eletystä elämästä. Varsinkin arvet kertovat elämän varrella sattuneista tapaturmista, kolahduksista, leikkauksista ja onnettomuuksista.
Arven syntyminen on voinut olla hyvin arkinen tapahtuma, eikä siitä ole välttämättä jäänyt sen suurempaa muistijälkeä. Osa kehon jäljistä sen sijaan voi jättää isomman kuorman kehoon ja mieleen. Yleensä ne arvet, joihin liittyy jollakin tavalla haastavia tunteita ja muistoja, jäävät vielä herkemmin häiritsemään kehon toimintaa useiden eri mekanismien kautta. Yhtä lailla myös vaatimattoman näköiset, vuosikymmeniä mukana kulkeneet pienetkin jäljet iholla (esimerkiksi rokotusarpi reidessä) saattavat häiritä kehon toimintaa.
Sektioarpeen on voinut liittyä pelko syntyvän lapsen selviytymisestä ja leikattu alue voi olla kosketusarka vielä vuosien jälkeen tapahtumasta. Autokolarissa syntynyt arpi saattaa muistuttaa olemassaolollaan pelottavasta onnettomuudesta ja koetusta kivusta. Rintasyövän leikkausarpi kainalossa voi kiristää ja rajoittaa olkapään liikkuvuutta sekä muistuttaa sairastumisesta. Lisäksi kosmeettiset haitat arven jäljiltä voivat muokata kokemusta omasta kehosta. Arpikudos voi siis kerätä itseensä täysin omanlaisen tarinan, joita mielenkiinnolla kohtaan viikoittain vastaanotollani.
Arpi voi syntyä eri tavoin
Leikkaus tai tapaturmaisesti tullut haava eivät ole ainoita mekanismeja, joiden myötä arpikudosta syntyy. Iholle voi jäädä muistoja myös seuraavanlaisista tapahtumista:
Palovamma (sitä syvempi, mitä kuumempi tai pitkäkestoisempi kontakti ihoon)
Atrofioitunut aknearpi
Lävistys
Ihosairaus (esim. psoriasis, ruusu)
Venymäarvet (esim. raskaudesta, cushingin oireyhtymästä)
Pistosten myötä (esim. diabeteksen hoito, rokotukset)
Kuvakollaasi tehty Canvalla.
Arven muodostuminen lyhyesti
Iholle muodostuva arpi syntyy, kun ihon pinta on rikkoutunut ja jokin ulkopuolinen tekijä on mennyt mahdollisesti läpi useammasta kudos- ja kalvokerroksesta. Oikein parantunut ja kuntoutunut arpi on harmittoman näköinen. Jälki näkyy iholla, mutta se on tasainen ja mukautuu ympäröivän kudoksen liikkeisiin. Arpi ei levittäydy yli vamma-alueen, se on esteettisesti miellyttävä eikä siihen koskeminen ole kivuliasta. Selasin useampia kuvapankkeja ja omia kansioita, mutta eipä ollut helppo rasti löytää kuvaa hyvin toipuneesta arvesta! Yllä olevassa kollaasissa napakoru-kuvan oikealla puolella kuvattu arpi on suhteellisen harmittoman näköinen.
Miksi arpi jää häiritsevän näköiseksi tai vaivaamaan?
Arvesta voi tulla myös harmillinen, jos haavaa sulkevien solujen toiminta ei palaudu normaaliksi. Haavan sulkeutumisen käynnistää fibroblastit eli sidekudossolut. Ne muuntuvat supistumiskykyisiksi myofibroblasteiksi, jotka kollageenia tuottamalla vetävät lopulta haava-alueen kiinni (kollageeni on elimistössä esiintyvää sidekudosten ja lihasten proteiinia, joka antaa lujuutta ja tukea kudokselle). Mikäli myofibroblastit jäävät aktiivisiksi esimerkiksi pitkittyneen tulehduksen tai alueelle tulevan liian voimakkaan tension vuoksi, kollageenia syntyy liikaa ja liian kauan. Arpikudos jatkaa tällaisessa tilanteessa tiivistymistä liian pitkään. Tapahtuman seurauksena arpikudos voi paksuuntua ja muuttua keloidimaiseksi, eli arpi kasvaa liikaa. Siihen voi jäädä kipua, kutinaa, kiristävää ja tiukkaa tunnetta sekä värimuutoksia. Huonosti parantunut arpi ei sulaudu ympäröivään ihoon ja aiheuttaa tämän vuoksi myös kosmeettista haittaa.
Valitettavan usein fysioterapia-asiakkaillani arvet näyttävät tältä. Kuvassa on kolme kuukautta vanha lonkan proteesileikkauksen leikkausarpi. Tässä ajassa arven pitäisi olla jo pidemmällä paranemisprosessissa. Kuntoutumattoman arven tunnusmerkit täyttyvät: poikkeava väri, epätasainen muoto (koholla muusta ihosta), kosketusarkuus ja kuopalle kuroavaa kiristystä varsinkin oikeassa reunassa (eli kudoksen poikkeavaa tensiota). Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä kuntouttamaan näitä! Kuva: Tiina Mäkipere
Arpien huomioiminen fysioterapiassa ja postoperatiivisessa hoidossa jää usein toissijaiseksi, sillä arpien aiheuttamia syy-yhteyksiä kehossa ilmeneviin oireisiin ei tunnisteta vielä systemaattisesti.
Huonosti kuntoutunut arpi voi vaivata heti syntymähetkestä alkaen tai vasta vuosien kuluttua. Tätä moni asiakas on ihmetellyt vastaanotollani, kun olen kiinnostunut 30 vuotta vanhoista vammoista. Kuntoutumattomat vammat, mukaanlukien arvet, häiritsevät myofaskiaalista järjestelmää ja keho pyrkii kompensoimaan näistä syntyviä haittoja. Kompensaatiossa keho yrittää paikata heikommin toimivaa aluetta hakemalla liikettä ja lihastyötä muualta kehosta. Tarkemmin sanottuna kyseessä on vaihtoehtoinen neuromuskulaarinen strategia, johon keho turvautuu alkuperäisen strategian sijaan tai täydentääkseen sitä. Kehossa on tällainen järjestelmä, jotta liike voi jatkua kolhuista huolimatta.
Nykyään tilanne on toinen, kun eloonjäämisen vuoksi ei välttämättä tarvitse nilkuttaa petoeläimiä pakoon. Kuitenkin päälle jäävät epäedulliset liikemallit ovat yhteydessä liikkeen ja liikekontrollin häiriöihin, joista voi seurata muun muassa kipua, kudoksen mukautumiskyvyn puutetta ja liikerajoitusta. Myös riskitekijät uusiin tapaturmiin kasvavat, kun keho ei pysty mukautumaan liikkeeseen yhtä hyvin kuntoutumattoman vamman seurauksena.
Miten fysioterapia ja arpikudos liittyvät toisiinsa?
Arpien huomioiminen fysioterapiassa ja postoperatiivisessa hoidossa jää usein toissijaiseksi, sillä arpien aiheuttamia syy-yhteyksiä kehossa ilmeneviin oireisiin ei tunnisteta vielä systemaattisesti. Mikään arpi ei ole liian vanha hoidettavaksi. Arven manuaalinen hoitaminen ei poista näkyvää jälkeä ihosta, mutta sen elastisuuteen suhteessa ympäröiviin kudoksiin pystyy vaikuttamaan. Manuaalisen hoidon tavoitteena on lisätä kudoksen elastisuutta ja parantaa alueen sidekudosorientaatiota. Esimerkiksi leikkauksen jälkeen varhaisessa vaiheessa aloitettu arven manuaalinen hoitaminen voi edistää alueen paranemisprosessia, kun pinnallisen faskian kautta imunesteen kulku, verenkierto ja ravintoaineiden pääsy vamma-alueelle tehostuu.
Keho toimii aina kokonaisuutena ja kolmiulotteinen ajatusmalli kehosta on tärkeä pitää mielessä.
Hoidan vastaanotollani paljon arpikudosta ja niiden maailma on hyvin mielenkiintoinen. Ikivanhan oireilevan ja kiristävän arven elastisuuden parantuminen saattaa helpottaa huomattavasti muualla kehossa ilmeneviä jännitys- ja kiputiloja. Tämä johtuu siitä, että sidekudos ympäröi kehoamme kauttaaltaan kolmiulotteisesti. Tämä ikäänkuin verkkomainen kudosrakenne ympäröi meidät läpikotaisin, päästä varpaisiin, varpaista päähän, sisältä ulospäin ja ulkoa sisäänpäin. Tästä syystä kehossa ilmeneville oireille ei välttämättä löydy selitystä juuri oirekohdasta. Esimerkiksi jos alaselkäkipua on hoidettu paikallisesti useita kertoja manuaalisesti, harjoitteilla, kipulääkkeillä ja lihasrelaksanteilla, mutta oireisto aina vain palaa, on syytä lähteä tutkimaan asiaa laajemmin. Keho toimii aina kokonaisuutena ja kolmiulotteinen ajatusmalli kehosta on tärkeä pitää mielessä. Vatsan puolella saattaa olla esimerkiksi kiristäviä tähystysleikkausarpia, jotka voivat häiritä alaselän toimintaa.
Asiakkaan luvalla julkaistu kuva. Tässä esimerkkinä selän puolella olevat pitkät arvet (leikkauksia yhteensä 4), jotka jatkuvat molemmin puolin rintakehän ympäri myös etupuolelle (arpia myös vartalon etupuolella vatsassa ja rinnoissa). Asiakkaalla oli vastaanotolle tullessa oireina jatkuvat päänsäryt, käsien puutuminen ja jännittyneisyyden tunne kauttaaltaan kehossa. Arvet tuntuivat asiakkaalle kiristävinä. Kuva: Tiina Mäkipere
Asiakkaan luvalla julkaistu kuva. Asiakkaalta on tässä kuvassa käsitelty kaikki arvet kahteen kertaan läpi. Arven väritys parani, hartiat ovat rennommassa asennossa, turpeus yläselässä on helpottanut ja selkälihasten jännitys on vähäisempää. Asiakas koki olonsa paljon rennommaksi, arpialueille oli palannut pintatunto ja keho tuntui asiakkaan mukaan normaalimmalta. Kuva: Tiina Mäkipere
Miten arpia voi hoitaa fysioterapeutin vastaanotolla?
Fysioterapeuttina pystyn käsittelemään arpia monin eri manuaalisin tekniikoin. Hoito valikoituu aina yksilöllisesti asiakaskohtaisesti. Hyödynnän arpikäsittelyssä:
Erilaisia käsittelytekniikoita (Riippuen täysin arven paikasta, kuinka arkaa kudos on tai miltä arven koskeminen tuntuu asiakkaasta. Tyylejä on lukuisia)
Akupunktiota (Mikäli neulat eivät ole ongelma asiakkaalle)
Kinesioteippausta
Matalatehoista laseria/punavaloa
Gua Shaa (Ruusukvartsista tehty pieni "lasta", jolla tehdään kevyitä sivelyotteita)
Arpien käsittely on ehdottomasti työni yksi mielenkiintoisimmista osa-alueista. Niihin kytkeytyvät tarinat, muistot ja tapahtumat ovat mielestäni yksi suorimmista linkeistä kehon ja mielen välillä. Kiristävän "solmun" aukeaminen jostain kohdasta kehoa voi vapauttaa liikettä ja hengitystä ja sitä kautta edistää rutkastikin kehoa voimaan paremmin. Pelkästään jo kosketuksella voi olla vapauttava vaikutus, jos arpialue on ollut itselle haastava paikka kehossa esimerkiksi sen syntymekanismin vuoksi. Arvet eivät ole vastaus kaikkeen, mutta ovat merkittävä osa kokonaisuutta. Arpien hoitaminen on usein myös todella antoisaa, sillä jo yhdellä tai kahdella hoitokerralla kudos voi muuttua merkittävästi parempaan suuntaan.
Asiakas, jolta käsittelin yllä olevissa kuvissa olevat ylävartalon arvet, halusi antaa seuraavan palautteen:
"Kävin Tiinalla arpien käsittelyssä. Alueet käytiin huolellisesti läpi ja vaikka aluksi tuntui paikoitellen kiristystä ja herkkyyttä niin tämä helpotti käsittelyn edetessä.
En ollut ajatellutkaan, kuinka paljon arpikudos on vaikuttanut oman kropan olotiloihin. Sain Tiinalta paljon uutta tietoa arpien käsittelyn hyödyistä.
Tiina kysyi myös hyviä kysymyksiä, joilla selviteltiin mahdollisia kehon kokemia "traumoja" ja sen pohjalta kehoa hoidettiin.
Kokemus oli kaiken kaikkiaan mukava ja jo ensimmäisellä käynnillä oli suuri vaikutus ja arvet ovat paljon pehmeämmät ja joustavammat kuin ennen käsittelyä. Olin pitkään luullut kärsiväni hermokivuista käsissäni, mutta kivut taisivatkin johtua vain hoitamattomista arvista ja nyt kahden kerran jälkeen en ole enää tuntenut kivun säteilyä käsivarsiini."
Comments